auranpalteet: aurauksen keräämät tienreunen kinokset.
aurausvalli: ..tien kahta puolta muodostuu lumitalvena korkeat aurausvallit.
fliiti: Rauma. liikkuva, lentävä jään tai kovan lumen ym. -pala… Tappelussa: ... saada fliiteihinsä
glaseraus: Länsi-Suomi. -lasitus, ohuen jään peittämä pinta.
hanki: Yleismerkitys yhtenäiselle lumipeitteelle. Erilaisille lumille löytyy omat sanontansa.
harkkoiseksi: jäätynyt tien pinta
huove: kova hanki kevätilman aamupäivällä sulaa pinnalta ja on vesilipu.
jääkenttä: suuri yhtenäinen jääalue.
jääkide: 1-2mm kokoinen vesimolekyylien levy- tai neulamainen 6-kulma fraktaali.
jääkierä: ks. luistelujää.
jääkukka: jääkiteet muodostavat kukkaa muistuttavia kuvioita esim. lasin pinnalle.
jääkuorma: vaarallinen jääkerros, joka aiheuttaa laivojen painopisteen muutoksen epävakaaseen suuntaan.
jäälautta: meressä ajelehtiva jäävuorta matalampi ja tasaisempi jäälohkare. Koko saattaa olla 100 m2:sta jopa 100 km2 :iin.
jäälohkare: typical abt. 40 x 60 x 100cm for milk cooling purposes on farms untill 60-tales.
jäälyhty: muovi- ym. sangon avulla voi jäädyttää sisältä avoimen jäälyhdyn.
jäämuhu: jäämurska, (issörja)
jään halkeama: halkeama ulottuu jään läpi mutta osat tukevat toisiaan.
jään luonti: järvi luo jäänsä.
jäänkarvainen: Jäänharmaa väri.
jäänmuodostus, jäätymisvaiheet: Olli.Aulio. Suuri Retkeilykirja s.223 kertoo em. asiat seikkaperäisesti
jääpato: jäiden lähtö joesta voi muodostaa jääpadon ja aiheuttaa tulvan.
jääpuikko, jääkerkkä : tippuva vesi jäätyy jääpuikoiksi.
jääpuras: hikivesi kasvattaa jääpuraita niskavilloihin..
jääputous: jäätikkö eli laviini voi jyrkässä kohdassa muodostaa jääputouksen.
jäärae: kesäaikaan ukkospivistä satava 5-10mm kokoinen pyöreähkö jääkappale.
jääriite: jääriiite vetää asvaltin päälle, synonyymejä: musta jää, alihjäähtyneen veden sade. erittäin liukas ja läpinäkyvä jää.
jääryyte: pakkastuuli ryytää veneen raskaskulkuiseen jääriitteeseen.
jääsolju: vesivirtauksen pinnassa liikkuva hienojakoinen jäämuhu.
jäätalvi, Ilmatieteen laitos: ankara jäätalvi 1986 -88, maksimi jään laajuus ylitti 879 000 neliökilometriä.
jääteli: liikkuva jäälautta. Jos suuremmat jäätelit ahtautuvat päällekkäin, niin syntyy ahto.
jäätiköityminen, Keijo Parkkunen: Jätkän väitöskirja jääkauden olemattomuudesta. Verbit eivät varsinaisesti kuulu luettelooni mutta otan jonkun Öv-n.
jäätie: noin v. 1950 saakka jäädytettiin hevosten reen uria jääteiksi. Myös traktoreita käytettiin tukkirekien ajoon.
jäätohuinen: jäätävä hieman tuulinen sää
jäätyminen: vesi muuttuu nestemäisestä kiinteään olomuotoon.
jäätäjä, jäätäjäs: kun talvella muutaman asteen pakkasella sataa tuoreenlaista lunta, joka suksenpohjaan tekee jääkerroksen..
jäätäjäs, jäätäjä: kun talvella muutaman asteen pakkasella sataa tuoreenlaista lunta, joka suksenpohjaan tekee jääkerroksen..
jäätävä sade: Alijäähtyneen veden sade. Sitoo voimakkaasti lämpöä eli jäähdyttää kohteen jäätyessään nopeasti.
jäätävä sume: sume on lounaismurretta. Synonyymi sanalle sumu.
jäätää, jäädyttää: pakkanen jäätää maan
jäävirta: laviini, vuoriston jää soluu alas päin.
jäävuori: merivirran mukana ajelehtiva jäälauttaa suurempi sekä usein korkeampi jäälohkare.
kairankaato tuisku: kirjailija ilmentää sanonnallaan hirveän kovaa tuiskua…. Maankaato asia on vielä pahempi asia.
kalijamikko: paikkanimi vesipintaiselle liukkaalle kelille.
kaljama: liukas vetinen jääkeli.
kalla: kallan reuna lohkeaa, jäinen kalteva rinne tai luiska
kallas: korkeaksi tien harjaksi jäätyneen tien kaltaalla.
kallo: kallo syntyy, kun alijäähtynyt vesi jäätyy maahan osuessaan liukkaaksi jääkuoreksi.
kananmunarae: jo 1930-luvulta löytyy valokuvia kananmunan kokoisista rakeista.
karistajainen: sään lauhtuminen ja myrsky saa tykkylumen putoamaan puista.
keinolumi: lumitykillä ruiskutetaan 100 - 700 um vesipisaroita, joihin on lisätty jäätymisytimiä.
kerroslumi: koskematon lumihanki voi koostua useista erilaisita kerroksista.
keväthölse: keväthölse hidasti kulkua, keväinen suojalumi
kevätjää: Olli.Aulio. Suuri Retkeilykirja s.225 kertoo kevätjään synnyn ja ominaisuudet.
kierä: "Polku oli kasvanut talvella leveäksi kieräksi"/ Liukas kaarevaselkäinen polku
kiintojää: meritermi, yhtenäinen jääpeite.
kiljuva pakkanen: yleisnimitys erittäin kovalle pakkaselle, lähenee 40 astetta, ei tuule..
kireä pakkanen: lämpötila Etelä-Suomessa alle -15 ºC, Keski-Suomessa alle -20 ºC, Pohjois-Suomessa alle -25 ºC
kirsi: the first 10cm in the soil which get frozen during the first cold nights.
kiteinen lumi: hyvin kevyt lumi, kiteet ehjinä erillään.
kittilumi: puiden kylkiin ja kaikkiin otsapintoihin myräkän liimaama tarttuva lumi. auton pyöräkoteloissa jopa vaarallinen.
kiuranne, pakkasen kitu: vastasatanutta kevyttä pakkaslunta on kutsuttu sanoilla..
klossakko, houle, sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, hölse, holske, sokka, solsku: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC
kohmettunut: kohmettunut sammal, synonyymejä: kopottunut, krapahtanut, kopottua eli kovettua
kohta : Erilaista hiihtämistä kuvaavia sanoja. E.Lönnr: lykki lylyä, hiihti, sivakoi, K.Päätalo: pahnosti umpista,
kohta: Erilaista hiihtämistä kuvaavia sanoja. Erno Paasilinna: taanoi, nulkkasi, saajoi, viepersi, kahpersi, tieraili, kilmuili
Erilaista hiihtämistä kuvaavia sanoja. AP: .. 'klahjasi' Isojoenrantalaista – hieman avutonta kahlaamista suksilla hangessa.
kohva: Lounaismurteessa - kopottuminen. Pikku pakkanen tulee ja kopottaa kynnöksen.
kohvajää, uhkujää: Suuri Retkeilykirja s.225 kertoo kohvajään synnyn.
kohvettama: pakkasen kohvettamaa luonnon heinää.
kontta: kylmettyy konttaan/jäsenet kylmettyvät kohmeisiksi.
kopottunut lumi, kopottunut jääkerros: (Lounaismurteessa) synonyymi kovettuneelle.
kovahanki: aamulla kun lumi kevät-ilman lämpimästä on useampana päivänä läpitse lauhtunut ja yöllä taas jäähtynyt
krapahtanut lumi: (Satakunnan murteessa) juuri nopeasti pinnalta kovettunut lumi.
kuuva: kuuvan aika.
lillingillä: maantien pinta on lillingillä ja sulanut vesi valuu puroina
lopakka, lapakka: Sataa suuria lumihiutaleita
lumipönkkä: lumimyrsky saattaa kerätä oven ulospäin aukeamista estävää kerrosta.
lumirae: valkea läpikuultamaton jääraetta pehmeämpi alle 10 mm rae.
lumirintuus: koulupihan reunamilla on yhä mustapintaisia talvella kasattuja lumirintuuksia.
lumiräntä: vesiräntää kylmempää sadetta, jossa mukana lumihiutaleita.
lumisade: sataa pakkaslunta
lumisota: lumipalloilla käytävä nuorten joukkuepeli.
lumitanner: luminen jäätynyt maapohja
lumitanner: jäätynyt luminen metsän ja maan pohja
lumitupru: lumitupru muuttuu vahvaksi
lumitupru: pakkasviima kiepauttelee lumitupruja. lähes synonymi: -ryöppy, -purku-
lumitähti: tähden muotoinen kimaltava lumihiutale.
lumiukko: suojasäällä lumesta pyöritetyistä palloista rakennettu ukko.
lumivalkoinen: puhdas sinertävän valkoinen väri, joka 50 -luvun jälkeen on käynyt yhä
harvinaisemmaksi.
lumiveistos: lumesta voi jääveistosta helpommin muotoilla taide-esineen.
lumiviileke: lumimyrsky muodostaa esteiden taakse teräviä harjanteita, lumiviilekkeitä.
Maajää, mannerjää: erotukseksi veden päällisestä jäästa
maatuisku: tuiskaa niin että maata menee tuiskun mukaan
mahdollisesti hallaa: hallan esiintymistodennäköisyys 25 - 45 %
maitojää: valkoisen harmaa lumihiutaleiden sohjosta jäätynyt melko heikko jää.
mannaryynilumi: mannaryynin kokoista pyöreää lumikerrosta.
mannerjäätikkö: suuret kiinteät jäätiköt kuten Etelänapamanner- Gröönlanti-, Alaska.
merijää, Ilmatieteen laitos: esiintyy kaikkialla Suomen rannikkoalueilla.
monin paikoin hallaa: hallan esiintymistodennäköisyys 65 - 85 %
monivuotinen jää: arktinen jää, Vertaa: yksivuotinen jää.
musta jää: ks. alijäähtyneen veden sade. Luikas luja ohut jää. Ei erotu mustasta asvaltista.
musta lumi: harvinainen, globalisen myrskyn jopa Saharasta saakka kuljettaman pölyn ruskean väriseksi värjäämä lumi.
myrä, Lapin.sanastoa: ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
myräkkä, pöhry: sakea lumipyry. Lunta voi tulla paljon ja nopeasti. Lämpötila -5...-0 ºC.
myteri: tavallista pyryilmaa kovempi, usein lyhyempiaikainen lumimyrsky.
mätälumi: maassa oleva suojalumi. -Pohjois-Suomi.
nakkelee lumia: kuvaava verbi. Heittelee lunta, satelee lunta, heittää muutaman hiutaleen. Heittelee hiutaleita, nakkelee neulasia, lopakoitsee
naukea pakkanen: ilimat kääntyy naukeaksi pakkaseksi/meleko kova pakkanen. puut, jäät ja oven saranat naukaisevat.
neulakide, neulatuisku: vesi voi sataessaan kiteytyä teräviksi neulaa muistuttaviksi kiteiksi.
neulatuisku, neulakide: synonym, ..vesi voi sataessaan kiteytyä teräviksi neulaa muistuttaviksi kiteiksi.
nietos: tuulen mukana kulkeutunutta ja kasaantunutta lunta.
nirskua, narskua, kirskua, nitistä, narista:Onomatopoetic! Shoes says: 'Nirsk and narsk', when you are walking on the frosty and snowy path.
nuoska, suoja: Paremmin on kysymys lumesta ja säästä
nöhtä, hötti, hötö, höytö, höttyrä, höyhtä, höttyrä, hössö, höhelö, hösy, hömmö, nattura: kuiva pakkaslumi.
nöyrä keli: kovan pakkas- ja tuiskukauden jälkeen tuleva lämmin aurinkoinen sää.
paakkulumi: suojalumi voi kerrostua tiiviiksi sitkeäksi paakuksi.
paanne: ks. seuraavat paanne-merkitykset
paantaa, paannejää: vankka sininen jääkansi paantaa eli muodostuu lisää paannetta.
pahnostaa: hiihtää, kahlaa umpisessa.
paikoin hallaa: hallan esiintymistodennäköisyys 45 - 65 %
pakkanen heikkenee: lämpötila kohoaa.
pakkanen kiristyy: lämpötila laskee
pulveri: lähes synonyymi puuterilumelle. Hienojakoinen lumi.
ryöppy: vähän -kuuroa pienempi hetkellinen lumi-, räntä-, rae- ym sade. G. Filippi: snow that falls very quickly
ryöppy, purku: Kovassa myrskyssä ja pimeässä tuiskua kutsutaan purku tai ryöppy.
räiskyvä pakkastalvi: revontulia räiskyvä ja pakkasessa paukkuva talvi
rämsyä: todennäköisesti sama kuin räpäskä..
räpäskä, vesiräntä: tuulee ja sataa vetistä lunta
rätikkä, sohjokeli, ploska, hölse, holske, sokka, solsku, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC
sipsu: vitilumen takkala talvella.
siukale: pitkän muotoinen lumihiutale.
sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, holske, hölse, sokka, solsku, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC
sokka, sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, hölse, holske, solsku, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC
solsku, sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, hölse, holske, sokka, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC
sose: jauhoksi polkeentuva lumi. H Sandberg: ..sama merkitys kuin hölseellä..
suhku: työ voi mennä suhkuksi. /ap: ..sohjoksi…pilalle
takkilumi: suojasäällä keli kääntyy takkilumeksi, joka takertuu kengän pohjaan lumipaakuksi.
tihkeä hiihtokeli: pakkaskitkanne, pakkaskitku keli talvella, kun pakkaslunta on satanut
tilsa, tiera: hard snow, witch taking fast in horseshoes an then flying away.
tuhkalumi: pakkaskelin hienojakoinen, upottava ja huonosti luistava lumi. ks. jauholumi.
tuhkalumi, tuhkakeli, jauholumi: Kireä pakkaslumen huonosti luistava keli.
tuiskuta: tuiskuttaessa lunta tulee sekä ilmasta, että hankea pitkin.
tunturilumi, alppilumi, vuoristolumi: Päältä pehmeät kerrokset kovenevat syvemmällä missä muuttuvat jääksi.
tuoksulumikeli: powder snow, like "puuterilumi". Synoyms: siite-, siidelumi. Hangen päällä luistava- muuten upottava keli.
tuprakka: tupruaa kova tuisku.
vesiräntä: synonymi sanalle räpäskä.
vuoristolumi, alppilumi, tunturilumi: kerrokset kovenevat syvemmällä ja muuttuvat jääksi.
vuotos: olen saanut käsityksen, että vuotos-altaan lisäksi vuotos-käsitteellä tarkoitetaan joen sivuhaarojen liitttymäkohtia päähaaraan
yksivuotinen jää: monivuotinen jää. Ikijää.
