the last effort_viimeinen ponnistus

This will be the longest post of the Lumensanakirja's blog history!

auranpalteet: aurauksen keräämät tienreunen kinokset.

aurausvalli: ..tien kahta puolta muodostuu lumitalvena korkeat aurausvallit.

fliiti: Rauma. liikkuva, lentävä jään tai kovan lumen ym. -pala… Tappelussa: ... saada fliiteihinsä

glaseraus: Länsi-Suomi. -lasitus, ohuen jään peittämä pinta.

hanki:  Yleismerkitys yhtenäiselle lumipeitteelle. Erilaisille lumille löytyy omat sanontansa.

harkkoiseksi: jäätynyt tien pinta

huove: kova hanki kevätilman aamupäivällä sulaa pinnalta ja on vesilipu.

jääkenttä: suuri yhtenäinen jääalue.

jääkide: 1-2mm kokoinen vesimolekyylien levy- tai neulamainen 6-kulma fraktaali.

jääkierä: ks. luistelujää.

jääkukka: jääkiteet muodostavat kukkaa muistuttavia kuvioita esim. lasin pinnalle.

jääkuorma:  vaarallinen jääkerros, joka aiheuttaa laivojen painopisteen muutoksen epävakaaseen suuntaan.

jäälautta: meressä ajelehtiva jäävuorta matalampi ja tasaisempi jäälohkare. Koko saattaa olla 100 m2:sta jopa 100 km2 :iin.

jäälohkare: typical abt. 40 x 60 x 100cm for milk cooling purposes on farms untill 60-tales.

jäälyhty: muovi- ym. sangon avulla voi jäädyttää sisältä avoimen jäälyhdyn.

jäämuhu: jäämurska, (issörja)

jään halkeama: halkeama ulottuu jään läpi mutta osat tukevat toisiaan.

jään luonti:  järvi luo jäänsä.

jäänkarvainen: Jäänharmaa väri.

jäänmuodostus, jäätymisvaiheet: Olli.Aulio. Suuri Retkeilykirja s.223 kertoo em. asiat seikkaperäisesti

jääpato: jäiden lähtö joesta voi muodostaa jääpadon ja aiheuttaa tulvan.

jääpuikko, jääkerkkä : tippuva vesi jäätyy jääpuikoiksi.

jääpuras: hikivesi kasvattaa jääpuraita niskavilloihin..

jääputous: jäätikkö eli laviini voi jyrkässä kohdassa muodostaa jääputouksen.

jäärae: kesäaikaan ukkospivistä satava 5-10mm kokoinen pyöreähkö jääkappale.

jääriite: jääriiite vetää asvaltin päälle, synonyymejä: musta jää, alihjäähtyneen veden sade. erittäin liukas ja läpinäkyvä jää.

jääryyte: pakkastuuli ryytää veneen raskaskulkuiseen jääriitteeseen.

jääsolju: vesivirtauksen pinnassa liikkuva hienojakoinen jäämuhu.

jäätalvi, Ilmatieteen laitos: ankara jäätalvi 1986 -88, maksimi jään laajuus ylitti 879 000 neliökilometriä.

jääteli: liikkuva jäälautta. Jos suuremmat jäätelit ahtautuvat päällekkäin, niin syntyy ahto.

jäätiköityminen, Keijo Parkkunen: Jätkän väitöskirja jääkauden olemattomuudesta. Verbit eivät varsinaisesti kuulu luettelooni mutta otan jonkun Öv-n.

jäätie: noin v. 1950 saakka jäädytettiin hevosten reen uria jääteiksi. Myös traktoreita käytettiin tukkirekien ajoon.

jäätohuinen: jäätävä hieman tuulinen sää

jäätyminen: vesi muuttuu nestemäisestä kiinteään olomuotoon.

jäätäjä, jäätäjäs: kun talvella muutaman asteen pakkasella sataa tuoreenlaista lunta, joka suksenpohjaan tekee jääkerroksen..

jäätäjäs, jäätäjä: kun talvella muutaman asteen pakkasella sataa tuoreenlaista lunta, joka suksenpohjaan tekee jääkerroksen..

jäätävä sade: Alijäähtyneen veden sade. Sitoo voimakkaasti lämpöä eli jäähdyttää kohteen jäätyessään nopeasti.

jäätävä sume: sume on lounaismurretta. Synonyymi sanalle sumu.

jäätää, jäädyttää: pakkanen jäätää maan

jäävirta: laviini, vuoriston jää soluu alas päin.

jäävuori: merivirran mukana ajelehtiva jäälauttaa suurempi sekä usein korkeampi jäälohkare.

kairankaato tuisku: kirjailija ilmentää sanonnallaan hirveän kovaa tuiskua…. Maankaato asia on vielä pahempi asia.

kalijamikko: paikkanimi vesipintaiselle liukkaalle kelille.

kaljama: liukas vetinen jääkeli.

kalla: kallan reuna lohkeaa, jäinen kalteva rinne tai luiska

kallas: korkeaksi tien harjaksi jäätyneen tien kaltaalla.

kallo: kallo syntyy, kun alijäähtynyt vesi jäätyy maahan osuessaan liukkaaksi jääkuoreksi.

kananmunarae: jo 1930-luvulta löytyy valokuvia kananmunan kokoisista rakeista.

karistajainen: sään lauhtuminen ja myrsky saa tykkylumen putoamaan puista.

keinolumi:  lumitykillä ruiskutetaan 100 - 700 um vesipisaroita, joihin on lisätty jäätymisytimiä.

kerroslumi: koskematon lumihanki  voi koostua useista erilaisita kerroksista.

keväthölse: keväthölse hidasti kulkua, keväinen suojalumi

kevätjää: Olli.Aulio. Suuri Retkeilykirja s.225 kertoo kevätjään synnyn ja ominaisuudet.

kierä: "Polku oli kasvanut talvella leveäksi kieräksi"/ Liukas kaarevaselkäinen polku

kiintojää: meritermi, yhtenäinen jääpeite.

kiljuva pakkanen: yleisnimitys erittäin kovalle pakkaselle, lähenee 40 astetta, ei tuule..

kireä pakkanen: lämpötila Etelä-Suomessa alle -15 ºC, Keski-Suomessa alle -20 ºC, Pohjois-Suomessa alle -25 ºC

kirsi: the first 10cm in the soil which get frozen during the first cold nights.

kiteinen lumi: hyvin kevyt lumi, kiteet ehjinä erillään.

kittilumi: puiden kylkiin ja kaikkiin otsapintoihin myräkän liimaama tarttuva lumi. auton pyöräkoteloissa jopa vaarallinen.

kiuranne, pakkasen kitu: vastasatanutta kevyttä pakkaslunta on kutsuttu sanoilla..

klossakko, houle, sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, hölse, holske, sokka, solsku: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC

kohmettunut: kohmettunut sammal, synonyymejä: kopottunut, krapahtanut, kopottua eli kovettua

kohta : Erilaista hiihtämistä kuvaavia sanoja. E.Lönnr: lykki lylyä, hiihti, sivakoi, K.Päätalo: pahnosti umpista,

kohta: Erilaista hiihtämistä kuvaavia sanoja. Erno Paasilinna: taanoi, nulkkasi, saajoi, viepersi, kahpersi, tieraili, kilmuili

Erilaista hiihtämistä kuvaavia sanoja. AP: .. 'klahjasi' Isojoenrantalaista – hieman avutonta kahlaamista suksilla hangessa.

kohva:   Lounaismurteessa - kopottuminen. Pikku pakkanen tulee ja kopottaa kynnöksen.

kohvajää, uhkujää: Suuri Retkeilykirja s.225 kertoo kohvajään synnyn.

kohvettama: pakkasen kohvettamaa luonnon heinää.

kontta: kylmettyy konttaan/jäsenet kylmettyvät kohmeisiksi.

kopottunut lumi, kopottunut jääkerros: (Lounaismurteessa) synonyymi kovettuneelle.

kovahanki: aamulla kun lumi kevät-ilman lämpimästä on useampana päivänä läpitse lauhtunut ja yöllä taas jäähtynyt

krapahtanut lumi: (Satakunnan murteessa) juuri nopeasti pinnalta kovettunut lumi.

kuuva: kuuvan aika.

lillingillä: maantien pinta on lillingillä ja sulanut vesi valuu puroina

lopakka, lapakka: Sataa suuria lumihiutaleita

lumipönkkä: lumimyrsky saattaa kerätä oven ulospäin aukeamista estävää kerrosta.

lumirae: valkea läpikuultamaton jääraetta pehmeämpi alle 10 mm rae.

lumirintuus: koulupihan reunamilla on yhä mustapintaisia talvella kasattuja lumirintuuksia.

lumiräntä: vesiräntää kylmempää sadetta, jossa mukana lumihiutaleita.

lumisade: sataa pakkaslunta

lumisota: lumipalloilla käytävä nuorten joukkuepeli.

lumitanner: luminen jäätynyt maapohja

lumitanner: jäätynyt luminen metsän ja maan pohja

lumitupru: lumitupru muuttuu vahvaksi

lumitupru: pakkasviima kiepauttelee lumitupruja. lähes synonymi: -ryöppy, -purku-

lumitähti: tähden muotoinen kimaltava lumihiutale.

lumiukko: suojasäällä lumesta pyöritetyistä palloista rakennettu ukko.

lumivalkoinen: puhdas sinertävän valkoinen väri, joka 50 -luvun jälkeen on käynyt yhä

harvinaisemmaksi.

lumiveistos: lumesta voi jääveistosta helpommin muotoilla taide-esineen.

lumiviileke: lumimyrsky muodostaa esteiden taakse teräviä harjanteita, lumiviilekkeitä.   

Maajää, mannerjää: erotukseksi veden päällisestä jäästa

maatuisku: tuiskaa niin että maata menee tuiskun mukaan

mahdollisesti hallaa: hallan esiintymistodennäköisyys 25 - 45 %

maitojää: valkoisen harmaa lumihiutaleiden sohjosta jäätynyt melko heikko jää.

mannaryynilumi: mannaryynin kokoista pyöreää lumikerrosta.

mannerjäätikkö: suuret kiinteät jäätiköt kuten Etelänapamanner- Gröönlanti-, Alaska.

merijää, Ilmatieteen laitos: esiintyy kaikkialla Suomen rannikkoalueilla.

monin paikoin hallaa: hallan esiintymistodennäköisyys 65 - 85 %

monivuotinen jää: arktinen jää,  Vertaa: yksivuotinen jää.

musta jää: ks. alijäähtyneen veden sade. Luikas luja ohut jää. Ei erotu mustasta asvaltista.

musta lumi: harvinainen, globalisen myrskyn jopa Saharasta saakka kuljettaman pölyn ruskean väriseksi värjäämä lumi.

myrä, Lapin.sanastoa: ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä

myräkkä, pöhry: sakea lumipyry.   Lunta voi tulla paljon ja nopeasti. Lämpötila -5...-0 ºC.

myteri: tavallista pyryilmaa kovempi, usein lyhyempiaikainen lumimyrsky.

mätälumi: maassa oleva suojalumi. -Pohjois-Suomi.

nakkelee lumia: kuvaava verbi. Heittelee lunta, satelee lunta, heittää muutaman hiutaleen. Heittelee hiutaleita, nakkelee neulasia, lopakoitsee

naukea pakkanen:  ilimat kääntyy naukeaksi pakkaseksi/meleko kova pakkanen. puut, jäät ja oven saranat naukaisevat.

neulakide, neulatuisku: vesi voi sataessaan kiteytyä teräviksi neulaa muistuttaviksi kiteiksi.

neulatuisku, neulakide: synonym, ..vesi voi sataessaan kiteytyä teräviksi neulaa muistuttaviksi kiteiksi.

nietos: tuulen mukana kulkeutunutta ja kasaantunutta lunta.

nirskua, narskua, kirskua, nitistä, narista:Onomatopoetic! Shoes says: 'Nirsk and narsk', when you are walking on the frosty and snowy path.

nuoska, suoja: Paremmin on kysymys lumesta ja säästä

nöhtä, hötti, hötö, höytö, höttyrä, höyhtä, höttyrä, hössö, höhelö, hösy, hömmö, nattura: kuiva pakkaslumi.

nöyrä keli: kovan pakkas- ja tuiskukauden jälkeen tuleva lämmin aurinkoinen sää.

paakkulumi: suojalumi voi kerrostua tiiviiksi sitkeäksi paakuksi.

paanne: ks. seuraavat paanne-merkitykset

paantaa, paannejää: vankka sininen jääkansi paantaa eli muodostuu lisää paannetta.

pahnostaa: hiihtää, kahlaa umpisessa.

paikoin hallaa: hallan esiintymistodennäköisyys 45 - 65 %

pakkanen heikkenee: lämpötila kohoaa.

pakkanen kiristyy: lämpötila laskee

pulveri: lähes synonyymi puuterilumelle. Hienojakoinen lumi.

ryöppy: vähän -kuuroa pienempi hetkellinen lumi-, räntä-, rae- ym sade.  G. Filippi: snow that falls very quickly

ryöppy, purku: Kovassa myrskyssä ja pimeässä tuiskua kutsutaan purku tai ryöppy.

räiskyvä pakkastalvi: revontulia räiskyvä ja pakkasessa paukkuva talvi

rämsyä: todennäköisesti sama kuin räpäskä..

räpäskä,  vesiräntä:  tuulee ja sataa vetistä lunta

rätikkä, sohjokeli, ploska, hölse, holske, sokka, solsku, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC

sipsu: vitilumen takkala talvella.

siukale: pitkän muotoinen lumihiutale.

sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, holske, hölse, sokka, solsku, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC

sokka, sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, hölse, holske, solsku, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC

solsku, sohjokeli, ploska, lopaska, rätikkä, hölse, holske, sokka, houle: aiheuttavat kelirikon. t > 0 ºC

sose: jauhoksi polkeentuva lumi. H Sandberg: ..sama merkitys kuin hölseellä..

suhku: työ voi mennä suhkuksi.  /ap: ..sohjoksi…pilalle

takkilumi: suojasäällä keli kääntyy takkilumeksi, joka takertuu kengän pohjaan lumipaakuksi.

tihkeä hiihtokeli: pakkaskitkanne, pakkaskitku keli talvella, kun pakkaslunta on satanut

tilsa, tiera: hard snow, witch taking fast in horseshoes an then flying away.  

tuhkalumi: pakkaskelin hienojakoinen, upottava ja huonosti luistava lumi. ks. jauholumi.

tuhkalumi, tuhkakeli, jauholumi: Kireä pakkaslumen huonosti luistava keli.

tuiskuta: tuiskuttaessa lunta tulee sekä ilmasta, että hankea pitkin.

tunturilumi, alppilumi, vuoristolumi: Päältä pehmeät kerrokset kovenevat syvemmällä missä muuttuvat jääksi.

tuoksulumikeli: powder snow, like "puuterilumi". Synoyms: siite-, siidelumi. Hangen päällä luistava- muuten upottava keli.

tuprakka: tupruaa kova tuisku.

vesiräntä: synonymi sanalle räpäskä.

vuoristolumi, alppilumi, tunturilumi: kerrokset kovenevat syvemmällä ja muuttuvat jääksi.

vuotos: olen saanut käsityksen, että vuotos-altaan lisäksi vuotos-käsitteellä tarkoitetaan joen sivuhaarojen liitttymäkohtia päähaaraan  

yksivuotinen jää:  monivuotinen jää. Ikijää.